Suomen Teollisuuskatot x FinnBuild 2026
Olemme mukana FinnBuild 2026 -messuilla! Varaa päivät kalenteriisi ja tule tapaamaan asiantuntijoitamme. Löydät meidät osastolta 6h48.
15.6.2026
Toukokuun asiantuntijawebinaarissa tarkastelimme hallirakentamista ja sitä, miten kattoratkaisu vaikuttaa koko hankkeeseen. Jos hanketta arvioidaan vain yksittäisten rakenteiden tai vaiheiden kautta, päädytään helposti osaoptimointiin. Entä, jos käännetään näkökulmaa ja tarkastellaan rakennushanketta kokonaisuutena?
Aihe on ajankohtainen, sillä markkinassa esitetään vahvoja väittämiä puukattoelementtirakentamisen puolesta kuten ”rakenna jopa 60 % nopeammin”, ”jopa 60–80 % pienempi hiilijalanjälki” ja ”satojentuhansien eurojen säästöt paikan päällä kuukaudessa”. Mutta mihin nämä väittämät todellisuudessa perustuvat?
Webinaarissa lähdimme hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Vertailimme kahta vaihtoehtoista kattoratkaisua: paikalla rakennettavaa kevyttä Reroof-kattorakennetta teräspoimulevyllä ja tehdasvalmisteista puukattoelementtiä.
Tarkastelun lähtökohtana oli realistinen esimerkkikohde: 5 000 bruttoneliömetrin teräsrunkoinen teollisuus- tai varastorakennus 7 metrin hyötykorkeudella (U = 0,09 W/m²K, paloluokka P2).
Laskelmat ja simuloinnit tehtiin mahdollisimman todenmukaisilla lähtöarvoilla. Rungon mitoitus optimoitiin käytännön suunnittelua vastaavilla parametreillä, kuten oikeassakin kohteessa tehtäisiin.
Keskeinen johtopäätös oli selkeä: osaoptimointi johtaa usein väärin johtopäätöksiin kokonaisuuden kannalta. Rakennushankkeen kannattavuus, hiilijalanjälki ja läpimenoaika eivät määräydy yksittäisten osien perusteella, vaan kokonaisuuden kautta.
Webinaarissa nostimme esiin neljä keskeistä havaintoa, jotka perustuvat tehtyihin laskelmiin, simulointeihin ja alan asiantuntijoiden näkemyksiin.
Webinaarissa vieraillut suunnittelujohtaja Tarmo Viljamaa Insinööriavaimelta avasi laskelmien kautta, miten merkittävästi kattorakenteen paino vaikuttaa teräsrunkoisen hallin mitoitukseen, kun runko optimoidaan nykyaikaisilla työkaluilla kohteen todellisille kuormille. Viljamaalla on vahva kokemus laajarunkoisten teräshallien suunnittelusta ja kokonaisuuden optimoinnista.
Runkotarkastelussa vertasimme kahta vaihtoehtoa:
Reroof:
Puukattoelementti:
Runkolaskelman tuloksena teräksen määrässä havaittiin selkeä ero:
Laskelmien perusteella Reroof-kattoratkaisu keventää runkorakennetta merkittävästi, sillä terästä tarvitaan jopa noin 23 % vähemmän kuin puukattoelementtiratkaisussa.
Lisäksi runkopaino jäi parhaimmillaan alle 20 kg/m², mikä on selvästi tavanomaista 25–30 kg/m2 tasoa kevyempi. Tämä heijastuu suoraan ristikoiden mitoitukseen, kehävälien optimointiin ja jäykistysratkaisuihin.
Kuten Viljamaa webinaarissa totesi, kevyempi kattorakenne ei tarkoita kompromisseja turvallisuudessa. Varmuustasot pidettiin molemmissa ratkaisuissa samoina. Teräsmäärän säästö syntyy rakenteellisesta tehokkuudesta, eikä keveyttä tarvitse kompensoida ylimitoittamalla.
Paras lopputulos saavutetaan, kun runko optimoidaan järkevästi ja kokonaisuuteen valitaan kevyt, mutta suorituskykyinen kattorakenne.
Seuraavaksi tarkastelimme, miten tämä ero näkyy kustannuksissa.
Suomen Teollisuuskattojen toimitusjohtaja Tomi Norrby avasi webinaarissa Reroofin ja puukattoelementin välistä kustannusvertailua. Tarkastelussa huomioitiin jälleen kokonaisuus: katto ja runko. Vertailu perustuu materiaalien toukokuun 2026 markkinahintoihin.
Reroof-kattorakenteen kustannuksiin sisältyvät RENOLIT ALKORPLAN F 1,2 mm vesikate, Recticel Eurothane Silver E FR 215 mm PIR-eriste, LDPE 0,4 mm höyrynsulku, Paroc Firesafe RO30 30 mm sekä Ruukki T130M poimulevy. Lisäksi kokonaisuuteen on laskettu kaikki keskeiset detaljit, kuten kaivot, reunanostot, räystäsrakenteet ja pellitykset sekä projektikustannukset, rahdit ja nostot.
Puukattoelementtiratkaisussa huomioitiin elementti pohjakermillä ja kipsilevypohjalla sekä asennus. Tämän lisäksi mukaan laskettiin ylösnostot, räystäskotelot, pinta- ja palokatkokermit, tuuletusläpiviennit sekä räystäs- ja läpivientipellitykset.
Laskelmien perusteella Reroof osoittautui kokonaisuutena noin 18 % edullisemmaksi ratkaisuksi kuin puukattoelementti, mikä tekee siitä selkeästi kilpailukykyisen vaihtoehdon.
Kustannusero syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kevyempi kattorakenne pienentää teräsrungon määrää ja kustannusta, ja yksinkertaisempi rakenne puolestaan vähentää työvaiheita sekä oheisrakenteiden tarvetta.
Erot kasvavat entisestään, kun huomioidaan kerrannaisvaikutukset. Puukattoelementtirakenne on noin 310 mm paksumpi kuin Reroof-rakenne, mikä nostaa räystäskorkoa vastaavasti noin 300 mm. Tämä voi käytännössä tarkoittaa lisäkustannuksia seinärakenteissa: pahimmillaan tarvitaan yksi seinäelementtirivi lisää, noin 25 000 euron lisäkustannuksella, tai vaihtoehtoisesti sokkelia joudutaan korottamaan noin 300 mm, mikä tarkoittaa noin 10 000 euron lisäkustannusta.
Seuraava keskeinen kysymys liittyy ympäristövaikutuksiin: miten näiden kahden vaihtoehdon hiilijalanjälki eroaa toisistaan?
Kestävän rakentamisen teknologiapäällikkö Jyrki Kesti Ruukki Constructionilta kertoi webinaarissa, miten eri rakennevaihtoehdot vaikuttavat rakennuksen hiilijalanjälkeen. Aihe on ajankohtainen, sillä uusi rakentamislaki on tuonut ilmastoselvitykset osaksi rakentamisen vaatimuksia. Tässä vertailussa tietolähteenä käytettiin materiaalien EPD-ympäristöselosteita, ja tarkastelu kattoi sekä runko- että kattorakenteen.
Hiilijalanjälkeä tarkasteltiin koko elinkaaren näkökulmasta kattaen moduulit A1–C4 eli tuotevaiheesta, rakentamiseen, käyttöön ja elinkaaren loppuun. Pelkkä A1–A3-vaiheen tarkastelu voi antaa harhaanjohtavan kuvan todellisista ilmastovaikutuksista.
Näkökulmaa täydensi tekninen projektipäällikkö Antti Viitanen Recticel Insulationilta erityisesti elinkaaren loppupään osalta. Reroof-kattorakenteen mekaaninen kiinnitys ja yksinkertainen rakenne mahdollistavat materiaalien helpon purun ja uudelleenkäytön: Ruukin poimulevyt voidaan uusiokäyttää sellaisenaan tai kierrättää täysin uusiksi terästuotteiksi, ja ALKORPLAN PVC-kate voidaan hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena, jatkojalostuksessa tai energiana.
Tällä hetkellä Recticelin PIR-eristeen elinkaaren loppuvaihe perustuu sen polttamiseen energiaksi, mutta lähitulevaisuudessa on toteutumassa ratkaisuja, joissa eristevaahto voidaan kemiallisesti kierrättää takaisin raaka-aineeksi ja hyödyntää uusien eristeiden valmistuksessa. Tämä kehitys tulee parantamaan myös Reroof-ratkaisun hiilijalanjälkeä entisestään. Jo nyt Recticelin tehtaiden leikkuujätevirrat kierrätetään uudeksi raaka-aineeksi yhtiön suljetun kierron kierrätyslaitoksessa.
Puuelementtiratkaisulla hallin hiilijalanjälki koko elinkaaren aikana on perusvaihtoehtona 17 % pienempi kuin tavanomaisella teräksellä toteutetulla Reroofilla. Tilanne muuttuu kuitenkin olennaisesti, kun Reroofissa hyödynnetään vähähiilistä SSAB Zero™ -terästä.
Kun joko poimulevy tai runko vaihdetaan vähähiiliseen teräkseen, Reroofin hiilijalanjälki laskee jo hyvin lähelle puuelementtiratkaisun tasoa tai jopa sen alle. Kun sekä runko että poimulevy toteutetaan SSAB Zero™ -teräksellä, Reroofin kokonaisratkaisun hiilijalanjälki on noin 23 % alhaisempi kuin puuelementtiratkaisulla.
Tämä tekee vertailusta erityisen kiinnostavan myös kustannusten näkökulmasta. Vaikka sekä runko että poimulevy toteutetaan vähähiilisinä, Reroof-ratkaisulla toteutettuna halli on edelleen noin 10 % edullisempi kuin puukattoelementtiratkaisulla toteutettuna.
Olennaista on, että Reroofin kustannusrakenne jättää tilaa hiilijalanjäljen optimointiin tavalla, johon puuelementtiratkaisu ei samalla tavalla taivu. Käytännössä kustannusetu voidaan investoida vähähiilisempiin materiaaleihin – ja samalla pienentää koko rakennuksen hiilijalanjälkeä.
Entä, miten paikalla rakennettu Reroof-ratkaisu vertautuu elementtiratkaisuihin aikataulun näkökulmasta?
Yksi yleisimmistä oletuksista on, että elementtirakentaminen on aina nopeampaa. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan näkökulmasta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole yksittäisten rakenneosien asennusnopeus, vaan koko hankkeen läpimenoaika.
Hallirakentamista tahdistavat ennen kaikkea lattiatyöt – erityisesti lattiavalujen valmistuminen ja niiden kuivuminen. Tämä vaihe määrittää, milloin sisätyöt voidaan aloittaa ja siten koko hankkeen etenemisen. Webinaarissa aikatauluja havainnollistettiin Tekla-malliin perustuvalla simuloinnilla, jossa huomioitiin koko rakennusprosessi sisätöiden aloitukseen asti.
Reroof-ratkaisussa työvaiheet etenevät lohkoittain ja tahdistuvat luontevasti muiden rakennusvaiheiden kanssa. Hallin runko ja vaippa saadaan valmiiksi samanaikaisesti lattiavalujen kanssa, jolloin kuivuminen käynnistyy mahdollisimman aikaisin. Oleellista on, että Reroof ei pysäytä muita työvaiheita. Rakentaminen etenee rinnakkain, eikä aikatauluun synny tyhjäkäyntiä.
Puukattoelementtiratkaisussa tilanne on toinen. Runkorakenteessa on enemmän osia, mikä hidastaa etenemistä ja voi keskeyttää seinäasennuksia. Kattoelementit pyritään asentamaan kerralla, kun seinät ovat valmiit, ja asennusvaiheessa työmaalla ei käytännössä voida edistää muita työvaiheita.
Lisäksi elementtiasennus edellyttää sisäpuolista työskentelyä nostimilla räystäiden tiivistämiseksi. Tämä estää lattiaeristysten ja raudoitusten tekemisen samanaikaisesti, mikä siirtää kriittisiä työvaiheita myöhemmäksi. Katto ei ole myöskään heti vesitiivis elementtiasennuksen jälkeen, vaan ennen valmista lopputulosta tarvitaan vielä useita työvaiheita, kuten räystäsrakenteet, tuuletusläpiviennit ja pintakermin asennus.
Simuloinnin perusteella paikalla rakennettava Reroof lyhentää työmaan läpimenoaikaa noin 22 päivää verrattuna puukattoelementtiratkaisuun, ja ensimmäiset lattiavalut voidaan toteuttaa jopa 40 päivää aikaisemmin.
Työmaalla aika on rahaa: perushallihankkeessa yksi työpäivä maksaa tuhansia euroja, joten aikataulun venyminen voi tarkoittaa satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksia kuukaudessa.
Vaikka puukattoelementeille esitetään usein jopa 1 000 m² päivävauhtia, kuvaa se todennäköisesti vain elementtien nosto- ja kiinnitysvaihetta. Kun tuloksia tarkastellaan kokonaisuuden näkökulmasta, elementtiasennuksen nopeus ei automaattisesti lyhennä hankkeen kokonaiskestoa. Herää myös kysymys, mihin perustuvat väitteet ”satojentuhansien eurojen säästöistä kuukaudessa” tai ”rakennat jopa 60 % perinteistä toimintamallia nopeammin”.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kattorakenteen asennusnopeus on kokonaisuuden kannalta toissijainen tekijä. Rakennusprojektin läpimenoaikaa ohjaa ennen kaikkea työvaiheiden yhteensovittaminen ja kriittisten vaiheiden, kuten lattiavalujen, ajoitus.
Jokainen hanke on erilainen, ja lopullinen ratkaisu kannattaa aina perustaa kohdekohtaiseen tarkasteluun. Rakennevaihtoehtojen vaikutukset kustannuksiin, aikatauluun ja hiilijalanjälkeen vaihtelevat rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja suunnitteluratkaisujen mukaan.
Asiantuntijamme auttaa mielellään vertailemaan eri vaihtoehtoja juuri sinun hankkeeseesi sopivalla tarkkuudella.
Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, mikä ratkaisu toimii parhaiten juuri teidän projektiinne: Tomi Norrby, toimitusjohtaja, +358 40 508 0068.
