Ajat muuttuvat. Rethink roofing.

Olemme lanseeranneet uudet verkkosivut ja samalla uuden sloganimme RETHINK ROOFING. Haluan tässä avata hieman taustoja ja ehkä myös Rethink roofing -filosofiaa.

Elämme aikaa, jossa on käynnissä koronapandemian ja Ukrainan sodan kaltaisia suuria mullistuksia. Tässä tilanteessa olisi helppoa tuudittautua vanhaan ja tuttuun tekemiseen, kun talouden ja ulkopolitiikan vuosikymmeniä jatkunut status quo murenee. ”Vanhassa vara parempi, ei se vaihtamalla parane, näinhän myö ollaan aina ennenki tehty” ja mitä kaikkia muita näitä sanontoja on. Kuitenkin ilmasto lämpenee ja Suomessakin metsien hiilinielut ovat hupenemassa, tai ainakin huomattavasti luultua pienemmät. Päästöjen vähentäminen on siis ajankohtaista nyt, eikä voida jäädä odottamaan Ukrainan sodan loppumista tai talouden elpymistä.

Päästöjen vähentäminen rakennusalalla on erittäin suuri haaste, johon on tartuttava aivan tosissaan. Rakennusala onkin käärinyt hihat ja alalla on alettu ihan oikeasti tekemään töitä päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Betoniteollisuus on kehitellyt vähähiilisempiä betonilajikkeita. Rakennusosien ja rakennusmateriaalien kierrätystä on kehitetty ja viety eteenpäin viime vuosina. Lukemattomien materiaalien tilalle on kehitelty vähähiilisempiä vaihtoehtoja, joilla saadaan materiaali kerrallaan korvattua perinteisiä tuotteita. Tässä urakassa ei ole jääty paikoilleen tuleen makaamaan ja todettu, että ”Näinhän myö ollaan aina ennenkin tehty”, paitsi kattojen osalta. Suomen katoista edelleen leijonanosa on tummia bitumikattoja, jotka ovat erittäin suuripäästöisiä. Toki bitumiteollisuus on kehitellyt ympäristöystävällisempiä tuotteita, joiden väitetään olevan merkittävästi vastaavia tuotteita vähäpäästöisempiä. Kuitenkaan esimerkiksi mäntyöljyä raaka-aineenaan mainostavan bitumituotteen ympäristöselosteista ei vielä ole tietoakaan. Oikeastaan eipä yhdestäkään Suomessa myytävästä bitumikatteesta löydy omaa tuotekohtaista EPD:tä, joten vertailu vastaaviin tuotteisiin on käytännössä siis mahdotonta.

Vähähiilisiä katteita on aidosti olemassa. Joillakin on siitä jopa verifioidut EPD:t, kuten RENOLIT ALKORPLAN -tuoteperheen tuotteilla. Näiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin bitumikatteilla. Mutta tämä ei mielestämme ole riittävää, vaan on palattava aiheeseen: RETHINK ROOFING. Kattojen perinteinen tarkoitus on ollut pitää vesi ulkona ja lämpö sisällä, mutta miksi pysähtyä tähän? Jotta voidaan tehdä aidosti vastuullista rakentamista, on myös mietittävä rakennusten osien käyttötarkoituksia ja ominaisuuksia. Ilmaston lämmetessä on entistä enemmän mietittävä, miten estetään ylimääräisen lämmön pääsy rakennuksen vaipan läpi. Ilmaston muutoksen ansiosta rankkasateiden määrä tulee kasvamaan, ja haasteeksi nousee, miten tulvavesiä hallitaan muutenkin kuormitetuissa runkoviemäreissä. Maankäytön optimoimiseksi on myös hyvä miettiä, voisiko kattoa käyttää esimerkiksi oleskelutilana sen sijaan, että tehdään terasseja esimerkiksi pihoille. Katoilla voidaan esimerkiksi tuottaa ruokaa, aurinkoenergiaa tai vaikka pienessä mittakaavassa tuulivoimaa. Suomessa on kymmeniä miljoonia kattoneliöitä, jotka voitaisiin hyödyntää huomattavasti paremmin kuin vain pitämään veden ulkona ja lämmön sisällä.

Kattorakentaminen on edelleen hyvin bitumivaltainen ala, jonka tavoitteena on pitää huoli siitä, että mikään ei muutu. Bitumiteollisuudelle ympäristöystävällisyyden kasvavat vaateet ovat myrkkyä, koska ainoa järkevä suunta ympäristöystävällisyyttä tavoiteltaessa on pois bitumista. Vaikka meillä on lähtökohtaisesti ympäristöystävällisiä tuotteita, niin miksi emme pyrkisi vielä ympäristöystävällisemmäksi? Tässä blogissa kerromme tulevaisuudessa mm. viileistä katoista, miten aurinkovoimaloiden tuotto saadaan optimoitua valitsemalla oikea vesikate jne. Kerromme, miten PVC-katteet voidaan kierrättää ja miten paljon kierrätettyä raaka-ainetta jo RENOLIT ALKORPLAN -katteissa tänä päivänä voidaan käyttää. Seuraa blogiamme tai tilaa uutiskirje, jotta saat uusinta tietoa ja ajatuksia siitä, miten voimme auttaa muita KIRA-alan toimijoita toimimaan entistä vastuullisemmin.

Lisää ajankohtaisia

Ilmasto lämpiää, niin myös katot?

Tulevaisuudessa on pyrittävä minimoimaan rakennuksen vaipan läpi sisätiloihin siirtyvän lämmön määrää.

Lue lisää