
24.7.2025
Tässä artikkelissa avaamme, mitä vaatimuksia rakentamismääräykset asettavat urakoitsijalle ja miten ne näkyvät käytännön työssä. Samalla kerromme, miten me urakoitsijana varmistamme, että jokainen projekti toteutetaan laadukkaasti, turvallisesti ja lain edellyttämällä tavalla. Lue lisää ja tutustu, miksi olemme luotettava kumppani vesikattourakoihin.
Suomessa urakoitsijalta edellytetään laaja-alaista osaamista, viranomaisvaatimusten tuntemusta ja kykyä toimia vastuullisesti koko rakennusprojektin ajan. Vaatimukset perustuvat rakentamislakiin (751/2023), Suomen rakentamismääräyskokoelmaan sekä rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998).
Urakoitsijan on:
Erityisaloilla, kuten vesikattotöissä, vaaditaan lisäksi alakohtaista osaamista ja määräysten tuntemusta.
Suomen rakentamismääräykset muodostavat säädöskokonaisuuden, jonka tavoitteena on varmistaa rakentamisen laatu, turvallisuus, energiatehokkuus ja kestävyys. Ne perustuvat rakentamislakiin (751/2023), jota täydentävät ympäristöministeriön asetukset ja ohjeet. Näistä koostuva rakentamismääräyskokoelma kattaa kaikki rakentamisen olennaiset tekniset vaatimukset.
Määräysten hierarkia on selkeä: laki, asetus ja sen jälkeen ympäristöministeriön asetukset ja ohjeet. Näitä täydentävät lisäksi kuntien rakennusjärjestykset ja kaavamääräykset. Rakennusalalla toimivien urakoitsijoiden on tunnettava ja noudatettava näitä määräyksiä kaikissa projekteissa – niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin.
Rakentamismääräysten keskeiset tavoitteet ovat:
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki korostaa myös vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalista rakentamista. Esimerkiksi tietomallimuotoinen rakentamislupa ja rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta tulevat pakollisiksi vuoden 2026 alusta alkaen.
Lue lisää rakentamislaista ympäristöministeriön sivuilta.
Suomessa urakoitsijalta vaaditaan useita lupia ja pätevyyksiä, jotka varmistavat toiminnan laillisuuden, turvallisuuden ja ammattitaidon. Vaatimukset perustuvat rakentamislakiin (751/2023), pätevyyden osoittamislakiin (812/2023) sekä alan käytäntöihin ja viranomaisohjeisiin.
Perusvaatimukset:
Pätevyydet ja erityisosaaminen:
Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki ja pätevyyden osoittamislaki tuovat mukanaan uudenlaisen todistusmenettelyn suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimiville. Pätevyystodistukset myöntää jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama riippumaton toimielin.
Rakennusprojekteissa vastuu jakautuu usealle osapuolelle, mutta päävastuu on aina rakennushankkeeseen ryhtyvällä eli tilaajalla. Tilaaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan lain, määräysten ja lupaehtojen mukaisesti. Käytännössä tilaaja siirtää osan vastuistaan pääurakoitsijalle urakkasopimuksella, jossa määritellään tarkasti osapuolten tehtävät ja velvollisuudet.
Pääurakoitsija vastaa kokonaisuuden hallinnasta, aikataulusta, laadusta ja työturvallisuudesta. Aliurakoitsijat puolestaan vastaavat omien työsuoritteidensa määräystenmukaisuudesta ja laadusta. Jokaisella osapuolella on velvollisuus noudattaa hyvää rakennustapaa ja huolehtia omasta osuudestaan sopimuksen mukaisesti.
Yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan urakoitsijan vastuulla on korjata takuuaikana ilmenneet virheet omalla kustannuksellaan. Takuuaika on yleensä kaksi vuotta urakan vastaanottamisesta. Jos virhe johtuu törkeästä huolimattomuudesta tai se on piilevä eikä sitä ole voitu havaita vastaanotossa tai takuuaikana, vastuu voi jatkua jopa 10 vuotta.
Urakoitsijalla on oltava voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus, joka kattaa mahdolliset vahingot kolmansille osapuolille. Lisäksi rakennuskohde vakuutetaan yleensä rakennustyövakuutuksella, jonka järjestämisestä sovitaan urakkasopimuksessa. Erityisesti kattotöissä on tärkeää huolehtia vedeneristyksen laadusta ja sen takuusta, sillä vesivahingot voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja vastuukysymyksiä.
Vastuunjako toimii parhaiten, kun sopimusasiakirjat ovat selkeät ja kattavat, ja osapuolet dokumentoivat työn etenemisen huolellisesti. Hyvä yhteistyö tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä ehkäisee riitatilanteita ja varmistaa, että vastuut toteutuvat käytännössä.
Vesikatto on rakennuksen toimivuuden ja pitkäikäisyyden kannalta kriittinen rakenneosa, ja sen suunnittelua sekä toteutusta ohjaavat useat viranomaismääräykset. Erityisesti kosteustekninen toimivuus, paloturvallisuus ja rakenteellinen kestävyys ovat keskeisiä vaatimuksia, jotka on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
Ympäristöministeriön asetukset edellyttävät, että vesikatto suunnitellaan siten, että sade- ja sulamisvedet poistuvat hallitusti, eikä rakenteisiin pääse kosteutta. Tämä edellyttää riittävää kallistusta, toimivia vedenpoistoratkaisuja ja huolellisesti toteutettuja läpivientejä.
Vesikatteiden osalta on tärkeää varmistaa, että materiaalien paloluokitus ja asennustapa täyttävät määräykset. Esimerkiksi PVC-katteiden kuumailmahitsausmenetelmä mahdollistaa turvallisen ja tiiviin asennuksen ilman avoliekkiä. Lisäksi katteen ja eristeiden yhteensopivuus vaikuttaa sekä paloturvallisuuteen että kosteudenhallintaan.
Vesikaton toimivuus ei ole vain tekninen vaatimus, vaan myös osa rakennuksen energiatehokkuutta ja elinkaarikestävyyttä. Oikein suunniteltu ja toteutettu katto vähentää huollon tarvetta, ehkäisee vaurioita ja tukee kestävän rakentamisen tavoitteita.
Urakoitsijan on varmistettava, että toiminta on laillista ja määräysten mukaista kaikissa projektin vaiheissa. Tämä edellyttää huolellisuutta niin rekisteröinneissä, pätevyyksissä kuin työmaan käytännöissä.
Perusasiat:
Sopimukset ja vastuut:
Rakennusalan sääntely kehittyy jatkuvasti, ja urakoitsijan kilpailukyky perustuu paitsi tekniseen osaamiseen myös kykyyn toimia vastuullisesti ja ajantasaisesti. Hyvin hoidettu dokumentointi, selkeät sopimukset ja määräysten noudattaminen luovat perustan onnistuneelle ja turvalliselle rakennusprojektille.
Ota meihin yhteyttä – autamme mielellämme toteuttamaan kattoratkaisun, joka täyttää kaikki tekniset ja viranomaisvaatimukset laadusta tinkimättä.
